Elämän
ja ihmisen monimuotoinen kamppailu

Kaisu Lötjönen @ Savon
Sanomat
2019.06.14.

Pál
Frenák vierailee toista kertaa Suomessa. Edellisellä
vierailulla 41 vuotta sitten oli käänteentekevä
vaikutus taitelijan elämään.

Koreografi:
Suomella on ollut suuri vaikutus unkarilaisen Pál Frenákin
uraan taiteilijana.

Kupio

Esitys
voi tehdä
katsojalle epämukavan tai tukalan olon, Pál Frenák
sanoo suoraan. Tänään Kuopissa nähtävä
taiteellisen johtajan ja unkarilaiskoreografin Lutte (suom. taistelu)
on todella fyysinen ja voimakas teos, joka yhdistää muun
muassa akrobatiaa ja kamppailulajeja tanssin elementteihin. Teos
kertoo Frenákin munkaan ihmisten kamppailuista, sekä
sisäisistä että ulkoisista, monessa eri muodossa.

Jos
ajatellaan aikaa, jolloin esimerkiksi unkarilaiset kohtasivat
ensimmäistä
kertaa länsimaailman kommunismin ajan jälkeen tai kun
Berliinin muuri murtui. Silloin hmiset joutuivat kohtaamaan uuden
yhteiskunnan, mihin heillä ei ollut työkaluja. Se oli
itsensä ulos taistelua, sekä henkisesti että
fyysisesti.

Frenák
varoo avaamasta teosta liikaa, sillä
hänen mukaansa sen voima välittyy vasta katsomossa.

Lutte
käsittelee
vaaran ja uusien kulttuurien kohtaamista. Se kertoo myös, että
rauhassakin voi piillä vaara, Frenák kuvailee.

1950-luvun
Budapestissä
syntynyt Frenák sai ensikosketuksensa tanssin liikekieleen
pienenä lapsena. Frenákin molemmat vanhemmat olivat
kuuromykkiä, joten viittomakieli oli hänen ensimmäinen
kielensä ja tapansa kommunikoida ulkomaailman kanssa.

Viittomakielestä
olen saanut suurta inspiraatiota liikekieleen. Aloin kehittää
omia liikkeitäni
ennen kuin edes opiskelin tanssia. Liikkeet ja tanssi olivat minulle
nuorena terapeuttisia, koska olin hyvin epävarma verbaalisen
kommunikkation kanssa.

Frenák
asui hyvin köyhällä
alueella Unkarissa, ja taiteilija sanookin suurimmaksi
inspiraatiokseen 1970-1980 luvuilla alueelta poispääsyn.

Unkarista
hän lähti ensimmäisen kerran 41 vuotta sitten
ulkomaailmaan, Helsinkiin. Matka muutti koko hänen elämänsä.

Sain
Suomesta valtavasti inspiraatiota ja voimakkaan kiinnostuksen
pohjoismaista kulttuuria, ja ehkä
erästä henkilöäkin, kohtaan. Suomi tuntui hyvin
uniikilta ja siellä oli täysin toisenlainen ilmapiiri kuin
Unkarissa. Sillä kokemuksella oli suuri merkitys, että
päätin myöhemmin jättää Unkarin ja
lähteä Pariisiin. Muuten olisin varmaan jäänyt,
Frenák muistelee.

Nuorelle
miehelle pohjoismainen ilmapiiri jätti
myös toisenlaisen jäljen. Taiteen tekemiseen häntä
inspiroi voimakkaasti pohjoismainen mytologia. Lutte-teoksessa
erityisesti islantilainen glima-paini on näkyvässä
roolissa, mutta Frenák arvelee suomalaisten huomaavan myös
jotain tutumpaa.

Teos
ei tuo esille tiettyjä
mytologisia hahmoja, mutta olen melko varma, että teoksesta
löytyy myös elementtejä esimerkiksi Kalevalasta.
Pohjoismaista teoksiini on tullut myös tietynlainen puhtaus.

Frenák
lisää, että
Kalevalalla
oli hänelle vahva vaikutus erityisesti uran alkuvaiheessa.

-
Kalevalalla
tuo
mieleeni todella voimakkaita kuvia, koska olemme opiskelleet sitä
ja suomalaista kulttuuria koulussa. Kannamme lapsuudessa saatuja
vaikutuksia mukanamme läpi elämän, ja se näkyy
myös taiteessani. Vaikutus oli tosin aimmissa töissäni
ilmeisempää kuin tänä päivänä.

Luttea
Frenák ei halua kuvailla poliittiseksi teokseksi, mutta hän
myöntää, ettei voi myöskään
taiteilijana sulkea silmiään siltä, mitä
maailmassa tapahtuu tänä päivänä.

Varsinkin
Itä-Euroopassa olemme suuntaamassa takaisin sinne, missä
olimme 50 vuotta sitten, ja se on iso ongelma. Teoksen yksi sanoma
on: et voi ratkaista ympärilläsi olevia ongelmia ennen kuin
ratkaiset omat ongelmasi. Mutta et voi ratkaista niitä, jos olet
sidottu ympäristöösi.